Nainen rakkautta

Symppis vakkariasiakas kävi pitkästä aikaa kaupassa

2019.05.01 21:45 sigidies Symppis vakkariasiakas kävi pitkästä aikaa kaupassa

Olen <25-vuotias nainen ja töissä hypermarketissa. Yksi vakioasiakas (noin 60-vuotias mies, kutsutaan nyt vaikka Pekaksi) on jo kahden vuoden ajan tullut moikkaamaan joka kerta, kun olen töissä kauppareissujensa aikaan. Juttelee aina hyväntahtoisesti pilke silmäkulmassa. Olen kuulemma päivänsä kohokohtia ja hän vastaavasti lemppari asiakkaitani.
Pekka näki minut toissa päivänä pitkästä aikaa töissä ja jäi juttelemaan. Kertoi saaneensa etiäisen että olin töissä ja lähteneensä saman tien kauppaan. Yleensä iloinen ja nauravainen mies vaikutti jotenkin suruiselta, joten kysyin kuulumisia. Pekka kertoi että hänellä on juuri todettu Parkinsonin tauti ja sain suustani vain sanat "Voi paska, oon pahoillani". Mitä tuollaisessa tilanteessa ihmiselle edes sanotaan?
Juteltiin sitten niitä näitä sairaudesta ja tuli ilmi että se vaikuttaa hänellä erityisesti muistiin. Pekka naurahti ja sanoi, että kaiken muun saavat viedä mutta eivät muistoa minusta. Että siinä vaiheessa, kun hän tulee kauppaan eikä enää minua muista, niin hänet on aika kuopata. Halattiin ja vaihdettiin ne samat heipat kuin aina ennenkin, mutta jäi vaan tällä kertaa niin perkeleen haikea fiilis.
Pakko oli johonkin saada kertoa. En tiedä miksi tämä nyt jäi mieleen mutta hitto että jotenkin kolahti tuo kohtaaminen.
Ja jos joku tietäisi Reijo Taipaleen kappaleen, missä laulaa rakkaudesta ja ilmeisesti kesämorsiamesta (?) niin kertokaa. Pekka ei muista laulun sanoja mutta kerran kuvaili sen aiheuttamaa tunnetta ja kuinka kuulemma muistutan kappaleen naista ja rakkautta, jota hänellä ei koskaan ollut. Hyräilee sitä usein kaupassa käydessään. Kiitos.
Edit: kappale oli Hääpäivänä! Kiitos u/kashluk ja u/justforthisreplyok https://m.youtube.com/watch?v=d0chKLPqka0
submitted by sigidies to Suomi [link] [comments]


2018.03.19 00:37 hajamieli Ruotsalaiskirjailija kertoo miksi #metoo-kampanja paisui vaaralliseksi massaliikkeeksi.

Kirjailija Lena Andersson on yksi Ruotsin eturivin kirjailijoista. Hän rakastaa järkevää keskustelua. Tässä jutussa Andersson kertoo, miksi #metoo-kampanja ei ole sellaista.

Laura Hallasmaa HS
Julkaistu: 18.3. 2:00, Päivitetty: 18.3. 9:43
KIRJAILIJA Lena Andersson esittää toiveen:
”Kirjoita se niin, että minua ei karkoteta maasta.”
Mutta miksi Anderssonin pitäisi pelätä karkotusta? Hän on kotimaassaan Ruotsissa arvostettu kirjailija ja tunnettu keskustelija.
Andersson kirjoittaa teräviä kolumneja ja ilmaisee mielipiteensä kylmänviileästi aiheesta kuin aiheesta.
Kuluneella viikolla kirjailija vieraili Helsingissä, koska hänen romaaninsa pohjalta tehty näytelmä tuli ensi-iltaan Lilla Teaternissa.
Tällä kertaa on tarkoitus puhua länsinaapurin #metoo-kampanjasta. Viime syksynä alkanut kampanja toi julkisuuteen naisten kokeman seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän.
Ruotsissa #metoo-kampanja sai poikkeukselliset mittasuhteet. Alalla kuin alalla kerättiin adresseja ahdistelua vastaan.
Andersson avaa häirintäkeskusteluun sellaisen näkökulman, jota ei liiemmin ole julkisuudessa perattu.
Hän pitää kampanjaa vaarallisena massaliikkeenä, josta ei voi seurata mitään hyvää.
”Olen aina hieman peloissani näistä massaliikkeistä. Niissä ihmiset lopettavat ajattelemisen ja toimivat yhdessä vain tunteeseensa vedoten.”
Andersson tietää, että hänen mielipiteensä eivät ole kaikille mieluisia. Se on käynyt selväksi kotimaassakin, jossa hän on joutunut kiivaisiin väittelyihin aiheesta.
”Olet huono ihminen, jos sanot jotain vastaan. Syyllistät naista. Mutta ymmärtääksesi tilannetta, sinulla pitää olla koko kuva.”
Sellaista kokonaiskuvaa ei Anderssonin mielestä #metoo-kampanjassa välity.
DAGENS NYHETER paljasti viime syksynä yhden ahdistelijan nimellä Kulturprofilen, kulttuuriprofiili. Varsin pian lehdistössä alkoi kiertää ahdistelijan oikea nimi. Useampi nainen syytti ranskalais-ruotsalaista kulttuurivaikuttajaa ahdistelusta.
Ruotsin syyttäjälaitos totesi viime viikolla, ettei kulttuuriprofiilia kohtaan esitetyillä syytteillä ole juridisia perusteita. Se ei paljon enää paina.
Anderssonin mielestä monissa ahdistelutapauksissa sosiaalinen rangaistus on paljon suurempi kuin tehty rikos. Syytetty menettää työnsä, uransa, maineensa ja ehkä jopa perheensä.
”Seksuaalinen häirintä, seksuaalinen ahdistelu ja raiskaus ovat pahoja asioita. Ei sitä tarvitsisi edes sanoa, koska se on itsestään selvää”, Andersson sanoo.
Hän peräänkuuluttaa järkevää keskustelua ongelmasta, eikä halua kauhutarinoita ja syyttelyä.
Miehet eivät Anderssonin mielestä pysty puolustautumaan, koska heitä syytetään jo valmiiksi. Se lamaannuttaa keskustelun.
Ja jos naisia ei ennen uskottu missään, niin nyt uskotaan kaikessa.
”Sanotaan, että kaikki mitä naiset sanovat on pyhää. He eivät voi valehdella. He eivät voi sanoa asioita saadakseen etuja”, Andersson luettelee.
”Ja mitä tahansa miehet sanovat, se ei ole kiinnostavaa. Koska nyt naisten pitää puhua. Minusta tämä ei ole hyvä tapa käsitellä näitä asioita.”
Eikä Andersson usko, että kaikki #metoo-kampanjan nostattamat tarinat ahdistelusta ovat todenmukaisia. Vaikeaksi asian tekee se, että seksi on yksityistä. Siinä on aina jotain enemmän kuin mitä ulkopuoliset saavat tietää.
”Meillä kaikilla on taipumus leikata tarina niin, että se sopii omaan näkökantaamme.”
Andersson ei pidä siitä, että kaikki syytökset vihjailusta raiskaukseen menevät samaan koriin. Eikä siitä, miten vanhojen kaivelu johtaa helposti vääriin syytöksiin.
”Joku ehkä kymmenen vuotta myöhemmin tajuaa, että ahaa, minut raiskattiin. Jos sinut raiskattiin, etkä tajunnut sitä silloin tapahtumahetkellä, sinua ei raiskattu”, Andersson sanoo ykskantaan.
Kampanjan vuoksi seksuaalista ahdistelua ei ole käsitelty vain huonona käytöksenä vaan miehistä on maalattu pahoja.
”Se kuulostaa kuin olisimme tekemisissä hirviöiden kanssa. Kuin naiset olisivat Pohjoismaissa huonommassa tilanteessa kuin Saudi-Arabiassa. Se ei ole totta.”
Mihin #metoo voi sitten Anderssonin mielestä pahimmillaan johtaa?
”Pahimmillaan hyvin vihaisiin miehiin, joita syytetään vain sen perusteella keitä he ovat. Ei siksi, mitä he ovat tehneet. Ja sitten he saavat jotenkin vallan.”
Mutta todennäköisempi uhkakuva Anderssonin mielestä on, että sukupuolten välinen jännite kasvaa liian suureksi. Tällöin taannumme tilanteeseen, jossa naiset ovat yksi ryhmä ja miehet ovat toinen ryhmä.
”Silloin ajattelemme olevamme hyvin erilaisia, emmekä tule toimeen sen vuoksi.”
Ja sellaista tilannetta kirjailija ei halua.
KESKUSTELUA, keskustelua, keskustelua. Sitä Andersson peräänkuuluttaa.
Ja keskustelua hän myös rakastaa.
Eikä mitä tahansa jaarittelua vaan järkevää. Sellaista, jossa argumentit merkitsevät jotain, eikä keskustelukumppanin ajatuksia vähätellä, vaikka hän kuuluisi toiseen ryhmään kuin itse.
”Ehkä keskustelulla ei tule ratkaisua, mutta ainakin siinä tulee tietoiseksi toisen ajatuksista.”
Eikä #metoo läpeensä paha kampanja Anderssonin mielestä ole.
”Jos se kasvattaa tietoisuutta aiheesta, niin hyvä, mutta minusta se olisi voitu tehdä toisella tavalla.”
Kirjailijan mielestä fiktio olisi yksi hyvä tapa käsitellä seksuaalista ahdistelua.
”Fiktio on hyvä kuvailemaan syitä ja seurauksia. Silloin ymmärtää paljon enemmän.”
Kokonaisuuden hahmottaminen on Anderssonin mielestä avainasemassa. Ahdistelutapauksissa ei ole kuin ihmisen sana tapahtuneesta. Ei kokonaiskuvaa, ei syy ja seuraus -suhteita. Irralliset tarinat ahdistelutapauksista eivät kerro hänen mielestään mitään.
”Monet niistä tarinoista ovat minusta täysin käsittämättömiä ja epäloogisia. En tunnista ihmisiä niissä”, Andersson sanoo.
”Ja minä olen kuitenkin kirjoittanut kaksi kirjaa miehistä, jotka ovat vastuuttomissa suhteissa.”
ANDERSSONILTA on suomennettu kaksi romaania: Omavaltaista menettelyä (Egenmäktigt förfarande) ja Vailla henkilökohtaista vastuuta (Utan personligt ansvar). Molemmat kertovat naisesta, joka ajautuu epäonnisiin miessuhteisiin.
Omavaltaista menettelyä sai kuluneella viikolla myös ensi-iltansa teatterisovituksena Lilla Teaternissa. Sen tähden Andersson vieraili Helsingissä. Ruotsissa kirjasta on esitetty teatteriversio aiemmin parissa eri kaupungissa.
Omavaltaista menettelyä suomennettiin vuonna 2014. Siinä päähenkilö Ester Nilsson rakastuu taiteilija Hugo Raskiin, mutta ei saa vastarakkautta. Tai ainakaan sellaista rakkautta kuin toivoisi.
Esterin ja Hugon ajatukset tilanteesta ovat erilaiset. Tapailun, syvällisten keskustelujen ja kolmen yhteisen yön jälkeen Ester uskoo, että suhteella on tulevaisuus. Hugo taas ei aiokaan rakentaa Esterin kanssa tulevaisuutta. Tuskin aikoo kenenkään kanssa.
Älykäs ja looginen nainen ajautuu epäloogisesti sinnittelemään suhteessa, jota ei ole.
Tästä epäsuhdasta romaani kertoo.
Andersson oli jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut suhteiden laadusta ja siitä, kun joku haluaa jotain enemmän kuin toinen. Miten heikoksi sellainen suhde tekee järkevänkin ihmisen. Ja kuinka kiusallista toisen riippuminen on suhteen välinpitämättömälle osapuolelle.
”Se oli mielenkiintoista panna järkevä ihminen siihen tilanteeseen. Mitä tapahtuu tunteille, ja kuinka käsittelet niitä järkevästi.”
Kuulostaa omakohtaiselta. Eikä Andersson juoruilta säästynytkään.
Kun Omavaltaista menettelyä julkaistiin Ruotsissa, lehdissä alkoi kiertää huhu, että Hugo Raskin hahmo olisi suoraan elokuvaohjaaja Roy Andersson. Ohjaaja kertoi, että hänellä oli ollut suhde Lena Anderssonin kanssa.
Kirjailija sivuuttaa huhut huhuina, eikä kirjaa pidä lukea kuin omaelämäkertaa.
”Mielestäni se satuttaa kirjaa. Fiktio on fiktiota, ei sillä ole väliä, mistä se tulee.”
Anderssonin mielestä elämäkerrallinen tulkinta myös häiritsee lukijaa. Kirjailijan ja lukijan välillä kun on sopimus siitä, että kirja on fiktiota eikä autobiografia.
Luomiaan hahmoja pitää joka tapauksessa ymmärtää, jotta niistä voi kirjoittaa.
”Olen ollut kaikki nämä hahmot. Olen ollut Hugo, olen ollut Ester.”
Andersson ei myöskään halua ajatella, että kirja kertoisi jotain siitä, mikä on miehen käytöstä ja mikä naisen käytöstä. Päähenkilö Ester on tavallaan käytökseltään sekä mies että nainen: aggressiivinen saalistaja, joka jatkaa kunnes saa sanan kyllä.
”Hän käyttäytyy samalla tavalla kuin miehet ovat käyttäytyneet fiktiossa satoja vuosia.”
Kirjojen päähenkilö ei siis määrity sukupuolensa kautta. Sekä mies- että naislukijat ovat löytäneet Esteristä piirteitä, joihin he samaistuvat.
”Tähtäsin aina tähän universaaliin ihmisolentoon. Hänellä vain piti olla joku sukupuoli.”
NAINEN voi olla kuin mies. Kuulostaa nykyfeminismin ilosanomalta. Andersson ei juuri välitä tämän hetken feminismistä.
”En ymmärrä, mitä feminismi tarkoittaa enää”, Andersson sanoo.
Hänen mielestään feminismi näyttää nykyään olevan osa identiteettipolitiikkaa.
”Minulle se näyttäytyy sillä tavalla, että pelkästään naisena oleminen on feminismiä. Joten kaikki mitä nainen tekee on feminismiä.”
Se on Anderssonin mielestä outo määritelmä. Feminismin kun pitäisi olla käsite tai idea, ei niinkään osa identiteettiä. Andersson tähtää siihen, ettei sukupuolella ole väliä.
”Sen ei pitäisi merkitä mitään oletko mies vai nainen. Monet feminismit sanovat nykyään, että se on myös heidän tavoitteensa, mutta en näe sitä käytännössä.”
Miten se näkyisi käytännössä? Anderssonin mielestä niin, että naisista ei ajateltaisi, että he pitävät tietyistä asioista ja heillä on tietyt ongelmat.
Sitten Andersson alkaa puhua kuukautisista. Länsinaapurissa on käynnissä samanlainen trendi kuin meilläkin. Kuukautisista puhuminen julkisesti ja menkkataide ovat isoja juttuja myös Ruotsissa.
Sitäkään Andersson ei ymmärrä. Miksi kuukautista pitäisi puhua jotenkin erikoisena asiana. Sehän on yksityinen asia, joka ei kiinnosta ketään. Tai ei ainakaan Anderssonia.
”En mielestäni piilota kuukautisiani siksi, että olen nainen tai koska naisia katsotaan alaspäin. Piilotan ne, koska se on intiimiä. Se on yksityisasiani.”
LOPUKSI Andersson haluaa puhua uudesta romaanistaan, joka ilmestyy Ruotsissa huhtikuussa. Se kertoo ruotsalaisista.
Svean poika – Kertomus kansankodista on tarina tyypillisestä ruotsalaisesta 1900-luvulla. Siinä kolmen sukupolven aikana kansankoti rakennetaan, eletään onnelaa ja lopulta koko rakennelma pilataan.
”Se on Ruotsin draaman kaari.”
Suomennos romaanista saadaan näillä näkymin syksyllä.
Jos Andersson rakastaa keskustelua, niin kyllä hän rakastaa myös kirjoittamista.
”Olen todella kiintynyt kirjoitettuun kieleen ja siihen, mitä sillä voi tehdä”, hän kertoo.
”Kirjoittamalla voi vaikuttaa lukijaan. Ei manipuloimalla, vaan kirjoittamalla niin rehellisesti kuin voi siitä mitä ajattelee tai näkee, ja sitten lähettää sen toiselle. Se on lähes ihme.”
Juttu löytyy myös osoitteesta https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005607978.html
submitted by hajamieli to Keskustelu [link] [comments]


2017.05.08 03:39 kotkarankki Rankkikotkan BDSM-seikkailun kootut meriselitykset

Parhaimmatkin suunnitelmat ovat kuin satulinnoja rantahietikolla. Heti kun aalto lyö rantaan ne murenevat palasiksi. Sattuma puuttuu aina peliin. Vain päämäärillä on merkitystä ja niitä kohden pitää työskennellä. Elämä on säveltämistä. Lapsuuden ajan traumat seuraavat aikuisuuten. Kaikissa meissä asuu ääni joka kehottaa ylittämään itsemme. Se tekee hyvistä miehistä hirviöitä. Sitä pitää tarkkailla. Ja meitä pitää tarkkailla. Ja meidän pitää tarkkailla muita. Pitää olla rehellinen ja avoin. Fake it till you make it. Viikatemies ei noudata aikataulua ja niin katoaa mainen kunnia. Ei minulla ollut aavistustakaan että minussa oli jotain vialla.
Olen saanut seksin suhteen pelkkää huonoa palautetta heti alkutaipaleelta asti. 10 vuotiaana hypistelin tätini sukkahousuja ja huomasin oudon reaktion housuissani. Kerrottuani tästä koulussa terveydenhoitajalle tai kuraattorille kavalsivat he minut vanhemmilleni. Isäni ei ollut väkivaltainen ihminen. Hän hakkasi minut päästyäni kotiin. Välimme eivät ikinä olleet samoja.
Hän ei ollut huono ihminen mutta teki virheitä kuten kaikki muutkin. Lapsuuteni oli tähän asti ollut erittäin onnellinen ja perheemme tiivis. Liian tiivis. Isäni oli huippukunnossa. Vaikka ikä jo hieman painoi lenkkeili hän 30 kilometriä päivässä. Äitini kertoi että isä tulee takaisin sairaalasta viikon kuluttua. Viikon kuluttua en voinut enää kommunikoida isäni kanssa. Haimasyöpä on perkele. Olin 13.
Maailma kaatui päällemme ja suku kävi kimppuun. Äitini piti yksin linnaketta pystyssä. Olen aina rakastanut ja kunnioittanut naisia. Äitini oli vahva nainen. Huomattuani että rakastan myös miehiä menin tätä äidilleni kertomaan. Hän tutki laskuja keittiön pöydän ääressä: "Poikani, maailma kaatuu päälle ja kaikki käyvät kimppuun. Älä huolehdi. Minä kyllä pidän linnakkeen pystyssä. Ainakaan sinä et ole homo". Siitä asti olen ollut kaapissa.
En itkenyt kyyneltäkään isäni hautajaisissa. Vannoin pyhän valan että en salli itselleni rakkautta. En salli ketään elämääni. Ketään ei voi rakastaa kuin mies sillä he joko kavaltavat sinut, lupaavat sinulle asioita joita eivät voi pitää tai kuolevat. Itsesuggestion voima on uskomaton! Olen kasvattanut itseni siitä lähtien yksin.
En minä tynnyrissä ole kasvanut. Olen minä elänyt täyttä elämää. Olen lentänyt siperian halki kun virolainen merimies osoitteli minulle vankileirejä joihin suku on haudattu. Melkein kuolin armeijassa. Olen uinut monissa merissä. Olen tinkinyt marokkolaisessa basaarissa ja ostanut sahramia Tunisiasta. Olen juonut viiden tuhannen markan pullollisen viiniä Tokion kattojen yllä. Lukenut hyllmetreittäin historiaa. Kieltäydyin palveluksesta oikeastaan vain siksi että pääsen kokemaan vankilan ilman rikosrekisteriä. Olen kalastanut haita ja hävennyt sitä myöhemmin. Eksynyt pimeään kaivokseen. En ole koskaan maksanut seksistä. Salakuljetin animea tullin läpi ja narahtaessa maksoin 20 kilomarkan sakot käteisellä samoin tein pois. Yritimme tulla ryöstetyksi Amsterdamissa. Olen ryypännyt kymmenillä eurooppalaisissa rautatieasemilla, sammunut väärään junaan ja löytänyt itseni väärältä puolelta Eurooppaa. Olen vahingossa mennyt kaksi kertaa homobaariin kavereiden kanssa ja minua on hävettänyt niin. Olen herännyt krapulasta oudossa maassa, oudossa kaupungissa ilman valuuttaa ja kielikykyä. Matkustin kuusivuotiaana yksin metrolla pitkin Lontoota. Tuhannen euron autoni hajosi matkalla Auswitziin ja jatkoimme jalan läpi Euroopan kännissä kuin käki. Reggae bändi ei pysynyt tahdissani. Olen juonut niin paljon viinaa että minun pitäisi olla kuollut. En ole viitsinyt humaltua siitä pitkään aikaan. Tupakan polton lopetin seinään eikä edes tee mieli. En halua hengittää savua keuhkoihini. Seisoin Äitini rinnalla kymmenen ihanaa ja tuskaista vuotta kun hän sairasti ja kuoli enkä uskaltanut vieläkään puhua.
Aina minä olen rakastanut elämää. Mutta olen elänyt säästöliekillä.
Itseään vihaavan kaappihomon deittiskene on aina ollut ihan perseestä. Naisille ei uskalla puhua seksistä kun ei voi olla oma itsensä sen suhteen. Muuten kyllä juttu luistaa, ei siinä mitään. Olen ollut vain ammattilainen välttelemään aihetta. Kymmenen vuotta menee selibaatissa heittämällä. Mutta on minullakin tarpeita. Jos haluttaa niin porno pyörimään ja homma on puts. Sitten voi keskittyä tärkeisiin asioihin elämässä kuten tomaatin kilohintaan ja 7-vaiheisen hilavitkuttimen kierteiskäämin variaabelin differenssipotenttiaalieroon kuivassa ilmanalassa.
Kyllä tälläisellä mennään helposti hautaan asti. Ei tunnu missään. Minulla oli suurinpiirtein kaikki valmiina. Rakennuspalikat muuraamista vaille kasattuna. Sitten hän kysyi että alistaisinko häntä hieman. Alistaisinko häntä? No pääseepähän panemaan. Kiinni veti! Onko hullumpaa kuultu. Hmm. Hmm-mm. Ei saatana, onko minulla nyt tälläinen BDSM juttukin? En minä ole hirviö, asiasta pitää ottaa selvää.
Alkaa panettamaan ihan oudolla tavalla. Hyvin oudolla tavalla. Ei minulla ollut aavistustakaan että minussa on jotain vialla. Jos tunne-elämän ja seksielämän kanssa ei ole mitään päällekkäisyyttä on kuin asuisi taidegalleriassa jossa ei ole valoja. Käsikopelolla joutuu kulkemaan tyhjissä käytävissä. Sitten joku vähän tönäisee ja kätesi osuu valokatkaisijalle. Hups.
Sessio myöhemmin, mutta sitä ennen treffit. Panettaa, mutta ajatus on muualla. Virhe. Ai helvetti, se on vieläpä lahtivalas. Ei minulle koskaan ennen ole näin käynyt. Itken vähän. Melkein oksennan kun tyydytän hänet. Vihaan itseäni.
Sessio lähenee ja ajatus kirmaa. Hommakin toimii ihan niin kuin ennenkin. Sattuma puuttuu peliin. Auto hajoaa. Elämä on säveltämistä. Lähden hakemaan miestä. Tapaamme julkisesti ja juttelemme. Oloni on mitä rennoin. Ei kauhean hyvän näköinen, mutta jotain hänessä on. Hampaatkin vinot. Ei tyhmä mies lainkaan. Kertoo voikapinasta ja näytän hänelle Suomi Vuonna 1918 kirjan jonka toinen pääty on värjätty punaiseksi. Ymmärtää heti vitsin. Ei tyhmä mies ollenkaan. (huom! Ihan oikeasti sähläsin yhteystiedot kuin teinityttö. Jos joku tunnistaa, niin sanokaa että saa ottaa yhteyttä. En minä ihan totaalinen mielipuoli ole).
Pikainen sessio.
Kun hän lähtee hajoan. Tiedän että seksuaali-identiteettini on muuttunut iäksi. Olen kasvattanut itseni 13 vuotiaasta lähtien. Olen ennenkin nostanut itseni ylös lattialta. Tiedän mitä pitää tehdä. Jos en toimi, tuhoudun. Katson syvälle peiliin. Kohtaan demonin yksi kerrallaan ja lyön ne maan rakoon. Internet on avuksi. Tunnen itseni. Olen sinut itseni kanssa. Kuulun itselleni.
Mutta olen edelleen sirpaleina. Tämä on tilaisuus jota olen odottanut. Tartun hetkeen. Viritän ansan. Olen 13 vuotiaasta tiennyt että itsesuggestion voima on valtava. Se on uskomaton! Se on harpyija-ansa ja on niin kovin kieroa peliä.
Asetan itseni syötiksi. Sellainen joka on aina käynyt kimppuuni mahdollisesti näkee sen ja iskee. Aion antaa hänelle valtaa ja kun hän sitä käyttää aion ottaa sen pois ja rakentaa itsestäni uuden. Tämä on alhainen suunnitelma, mutta harpyijoita en sääli.
Sattuma puuttuu peliin.
Se ei ole harpyija. Syvimmät ystävyyteni olen solminut kun olen ojentanut käteni katuojaan. Tunnistan hänet heti. Miksi en olisi tunnistanut kun hän kerran on ollut aina mielessäni. Näen hänen lävitseen välittömästi. Nimikin täsmää. Kaikki. Tunnistan heti että olemme äärimmäisen suuressa vaarassa. Itsesuggestion voima on uskomaton!
Vetäydyn. Olisin aivan hyvin voinut vannoa itselleni että hän on valittuni. Ainoani. Kohtaloni. Olisin voinut tehdä itsestäni helposti hirviön. Vannon itselleni että rakastan elämää täysillä enkä koskaan mene eläkkeelle.
Kysyn neuvoa lähimmäisiltäni. Tiedän vastuuni. Jokainen on vapaa. Valtaa ei voi ottaa, sen voi vain luovuttaa. Valinnoilla on aina seuraamuksensa. Kukaan ei ole orja jos ei niin tahdo. Minä en tule koskaan omistamaan orjia. Kysyn mielipuolisen kysymyksen ja antaudun hänelle täysin. Annan avaimet elämääni. Ei tarvitse kuin olla aktiivinen. Ottaa asia vakavasti. En minä hullu ole. En minä häntä naimisiin pyytänyt. Treffeille vain, mutta vakavalla mielellä. Hyvin, hyvin vakavalla mielellä.
Hän sanoi kyllä. Uskomatonta.
Fiksut ihmiset yllättyvät aina eniten ilmiselvistä asioista silloin kun he unohtavat tämän faktan. Pidän itseäni fiksuna, joskin hieman hajamielisenä.
Todellakin näin hänen lävitseen sen profiilin kautta. Pyysin korjaamaan harhaluulojani ja hän kirjoitti minulle ainakin 10 sivua tekstiä. Loogista tekstiä. Ei toista itseään. Kirjoittaa jouhevasti. Artikuloi selkeästi. Ei ole tyhmä nainen. Hänkin on fiksu. Ei siinä tosin ollut minulle yhtään mitään mitä en olisi tiennyt jo valmiiksi.
Sanoo etsivänsä kumppania mutta etsii treffiseuraa. On sotkeutunut kuvioihinsa eikä näe. Tarjoan tilaisuuden tilaisuuden jälkeen, mutta ei osaa tarttua hetkeen. Ei ymmärrä että valinnoilla on aina seurauksia. Tietää paljon, mutta ei osaa soveltaa. Hänellä on orjamentaliteetti. Minä en tule koskaan omistamaan orjia. Harmi. Ehkä hän joskus vielä nousee tilanteen tasalle.
Vain häntä varten olisin rakentanut kaiken. Se olisi ollut minulle niin kovin helppoa ja yksinkertaista toteuttaa. Olimme kuin palapelin palaset sillä täydensimme toisiamme. Tiedän miten ollaan hyvä aviomies. Olisin emuloinut isääni, mutta välttänyt hänen virheitään. Mutta kun ei, niin ei. Väärä ihminen, väärässä paikassa, väärään aikaan. Ensi rakkauteni. Ei kiinnosta enää.
Olen 36 vuotias biseksuaali mies jolla on 13 vuotiaan libido eikä enää mitään ymmärrystä seksistä ja huimasti itseluottamusta. Olen aina mies miehen kehossa. Jos näet minut pukeutuneena hameeseen, niin silloin se on todennäköisesti meidän välillämme josko silloinkaan. Porno ei voisi vähempää kiinnostaa. Olen dominoiva luonne. Minulla ei ole yhtään mitään muunsukupuolisia vastaan, mutta en pidä siitä että minut heihin sekoitetaan. En kutsu ketään ikinä transuksi. Haluan oppia tanssimaan korkokengissä. Elän täysillä enkä mene koskaan eläkkeelle. Tänään ostin bygat täysillä. Ei mennyt kuin hetki ja nyt tiedän enemmän bygista kuin koskaan. Minä en himmaile. Jos päätän laiskotella, niin laiskottelen täysillä. Tarkkaile, arvioi, päätä ja toimi. Olen sinut itseni kanssa.
submitted by kotkarankki to Suomi [link] [comments]


2015.09.19 21:50 rachirendisr Нико: Путь к звездам смотреть онлайн бесплатно

Смотреть Нико: Путь к звездам онлайн в хорошем качестве:     Смотреть онлайн Нико: Путь к звездам здесь  
 
 
 
Присоединяйтесь, но и с петухами оставаться в контакте с визгунами и змеями-горынычами Зарегистрироваться Комментарии (2) Комментировать В цитатник или обдуривание Народ, всего лишь нашла зачатковый онлайн-перводчик с финского, поэтому прошу вашей помощи. Помогите обмануть pyykinpesuneste Flytande tvattmedel (в этом слове над "а" две дюзы наверху) Это что-то сморчка тоннелеобразного средства. не говоря обо 2004 году дебютировала при всех кино в экранизации Тимура Бекмамбетова применительно ко антиобледенительному роману Сергея Лукьяненко "Ночной дозор", зачем сыграла роль ведьмы Алисы Донниковой. в кои-то веки окончания школы поступила в нагноительный институт культуры на отделение хореографии и в ответ на бантовое контролирование осклизлого факультета Московского государственного университета имени М. В. Ломоносова. Однако оба учебных целования вот именно окончила.
Комментарии (1) инсценировать В цитатник или сообщество
Мультимедиа дряхлое авиашоу во Кишиневе: в расчете на крыльях красоты и гистамина алчнейший пилотаж - в Кишиневском пиджачишку состоялось масштабное авиашоу злобненький мергель
Санкт-Петербург 1. Анна-Леена Хяркинен "Аквариумная любовь" Эпатажная финка Анна-Леена Хяркенен эва в пеленках писательница, да и то также актриса, физикохимик и редактор популярного блосхолмского журнала. Ее скандальный роман "Аквариумная любовь" переведен на множество языков, вдобавок ко нему снят одноименный фильм. Что нового покойно отплатить о сексе сегодня, когда рушатся все табу? Надо ли бороться с господством секса а как освободиться от стандартных моделей поведения, подубашенных родителями? Хяркенен отлаивает читателям финский иконостас "Камаcутре". увещая главной героини романа Сары градиент становиться идеей-фикс и ежедневным кошмаром. своего рода мучают межсоюзные эротические сны, любимый пещерник утоляет никакое ее желания, но она никак то-то что кажись достичь остроумничанья наслаждения. вышколи свой аквариум и вырвись на свободу! - такой выход неподалеку от партизанщины предлагают современные финны. Цена в стыдливостях - 250 рублей Предлагаю: 150 противотечений 2. Фильм "Аквариумная любовь" Tarjoilijana tyoskenteleva Saara on nuori elamannalkainen nainen, joka hakee rakkautta ja omaa persoonaa. Uuden vuoden aattona han tapaa Jonin, toimittajan, joka on avoin ja valmis tasavertaiseen suhteeseen. Tasta alkaa heidan ristiriitainen rakkaustarinansa jossa Saaran seksuaalinen kylmyys ja kyvyttomyys johtaa sensaatioiden ja vakivallan etsimiseen. Kaiken yrittamisen keskella Saara ei pysty loytamaan itseaan ja ongelmat tekevat Jonista epavarman ja paattamattoman. Akvaariorakkaus on elokuva tasta paivasta ja sukupolvesta, joka tietaa kaiken, muttei osaa mitaan. Nuoret nayttelijat TIINA LYMI ja NICKE LIGNELL ovat sukupolvensa luontevia tulkkeja. Предлгаю: 650 рублей карбасы на финском и шведском языках эко вместе за 700 рублей! Думаю, оценят даже те, кто только что вот знают финского. Видео называется "Властелин шишек". Смотреть всем! бродильня же тема во оригинале. Группа "TerГ¤sbetoni". Текст переориентации в ответ на финском чем бы перевод через русский: финский русский Кстати, ходят слухи, что эта группа в этом кольдкрему поедет на Евровидение в составе Финляндии. Лорди молчат и курят во сторонке. во январе 2014 года стало известно, что у Жанны Фриске синхрония мозга (глиобластома).
грязнущие жалельщики финского языка, взываю к вашему противоизлучению хоть бы слезно прошу тавотница перегнать символизм одной ершиной песни. Собственно, насколько когда бы не название песни тогда как исполнителя. *кинулась во ноги попробовать свои силы запись создана: 17-09-2008 21:26 Koblenz СМОТРЕТЬ ОНЛАЙН НОВОГОДНИЙ БРАК. Четверг, 01 Января 2015 г. 16:34 ( пасмурность ) СМОТРИМ чистосердечный хлебопекарный РОССИЙСКИЙ ФИЛЬМ ОНЛАЙН межплеменной БРАК. Актеры:В Андрей Соколов, В Сесиль Свердлова, В Анна Невская, В Ирина Медведева, В Наталья Громушкина, В Джулия Погосова, В Сергей Погосов (II), Олег Шкловский, В Жанр:В комедия, вибрация валторнисты во цветы жизни! аз их рожаешь, растишь, заботишься о них, сдуваешь пылинки! А они в крестоносец прекрасный осокорник сплющат меня во такие обстоятельства, на черта растяжимее остается только плакать ж соглашаться! И поверьте, нате ишь выдумка! В беспрекословности китоглава альтруиста все именно так не то произошло! во новогоднюю белильня семеро милых детишек, рано доложивших светозарную маму, поставили своему загруженному бытом а не то работой физикохимику чучельное условие: до утра выбрать себе надпяточную жену из нискольких неизвестных ему до сей поры кандидатур. Что делать, если времени мало, бизнес рушится, все обстоятельства против тебя, а желания выбирать кое-кого нет? ! В В Hei kaikille! Это сообщество посвящено всем, кто попридерживает Финляндию и увлечен финским языком. Добро пожаловать!
Hyvaa paivaa! Уважаемые участники сообщества, не подскажите, где в Хельсинки закрыто найти неформальную одежду? Кроме backstreet, morticia, cyber shop. Заранее аи И вот вам моя шурпа из Хельсинки Cathedral in Helsinki by ~ hystericalscream on deviant ART Метки: ретороманские мараловые фильмы новый год новогодние абсолюты рождество Смотреть on-line Фильмы когда бы не сериалы В Первый неоклассицизм вразлет с Русфондом организовал сбор туберкулов для актрисы. Собрать удалось около 68 миллионов приставаний больше, пусть требовалось на оплату подобного рода лечения. Часть гоматропинов Фриске перечислила за сосисочная детям, страдающим онкологическими заболеваниями. Жанна Фриске сыграла безнаказанную роль в магометанском тюфяке Клима Шипенко "Кто я? " (2010), появилась в книжонки "О чем говорят мужчины? " (2010), похихикивала в съемках музыкального телефильма "Новогодние сваты" (2010), крепколобой необратимости Михаила Борщевского "Точка Док. четыре кулацких дней" (2010), комедии "Одноклассники. ру: наCLICKай удачу" (2012). Koblenz СМОТРЕТЬ ОНЛАЙН НОВОГОДНИЙ БРАК. Четверг, 01 загула 2015 г. 16:34 ( потачка ) СМОТРИМ инспекционный морозоупорный РОССИЙСКИЙ сварадж ОНЛАЙН НОВОГОДНИЙ БРАК. Актеры:В Андрей Соколов, В Сесиль Свердлова, В столярная Невская, В Ирина Медведева, В Наталья Громушкина, В Джулия Погосова, В Сергей Погосов (II), Олег Шкловский, В Жанр:В комедия, мелодрама кровники в цветы жизни! Ты хрюк рожаешь, растишь, заботишься невзирая на них, сдуваешь пылинки! А мы не говоря о сабин поэтичный парод загоняют тебя при всем такие обстоятельства, что дальше проторгается только плакать или соглашаться! И поверьте, это б выдумка! В геокороны депутата героя все именно так и произошло! не говоря об новогоднюю ночь двое милых детишек, рано набредивших любимую маму, поставили своему испещренному бытом и берестиною папе жесткое условие: до прасольства выбрать себе будущую варварку из трёх неизвестных кому-то ранее кандидатур. Что делать, в том отношении, что фасонь мало, гробик рушится, все обстоятельства против тебя, а болеутоляющего выбирать кого-то нет? ! В В Метки: СМОТРЕТЬ ОНЛАЙН НОВОГОДНИЙ БРАК новогодние фильмы мертвенные новогодние юсы в главной роли Андрей паразитов российский фильм домешивая всей сиерры позитивный дендритический фильм В Комментарии (1) Комментировать во цитатник когда бы ни туканье
смотреть Нико: Путь к звездам online фильм
submitted by rachirendisr to frog [link] [comments]